lauantai 31. maaliskuuta 2012

Mt Ruapehu ja Mt Doom valloitettu

Ihka oikea ja elävä tulivuori! Ajeltiin sinne viime viikonloppuna with my mum and sister osallistumaan hiihtokauden valmistelutalkoisiin - tää mun hostperhe kuuluu sellaseen lasketteluklubiin, ja niillä on siellä vuoren rinteellä sellanen yhteinen mökki. Viikonloppu kulu sitä siivoillessa ja ruokavarastoja täyttäessä (... en oo ehkä koskaa ollu yhtä västyny ku sinä lauantai-iltana jolloin olin koko päivän ravannu vuorenrinnettä ylösalas kantaen niitä persikanpuolikkaita metallitölkeissä sinne). Mielettömät maisemat ja kivaa seuraa :) Enkä voi sanoa että mua harmittais se että oon nyt nähny Lord of the Ringistä tutun Mt Doomin :)))

matkalla näytti tältä

mt Ruapehu



Torstaina tuli kuukaus elämää täällä täyteen, ja tuntuu että oon ollu täällä paljon kauemmin - ja hyvällä tavalla, koska mulla on jo sellanen fiilis että kuulun tänne ainakin perheen puolesta. Elämä täällä on sinällään aika kiireistä koska on aika isoja koulujuttuja tehtävänä (ja mun opettajat haluaa et teen ne........ NOOOOOO, maailmassa on jotain väärin ku vaihtari istuu illat analysoiden turismikeskittymiä) ja kun oon kotona vasta aikasintaan viideltä joka päivä, mutta kyllä mä tästä silti tykkään :) Ainut mikä on kamalaa on koulu, koska kavereiden saaminen ei vaan onnistu, mutta toistaseks jaksan vielä muiden vaihtareiden ja mun hostperheen takia :)

mum <3

Mutta niin sitten viime kerran oon tehny ainaki näitä juttuja:
- käyny keilaamassa vaihtareiden kanssa
- käyny lihomassa vaihtareiden kanssa dunkin donutsissa (ne varmaan tunnistaa jo meidät kun viittä eri kieltä puhuva ryhmä tulee sisään ja miettii iäisyyden että mitä ottaa ja jokainen päätyy vähintään kolmeen donitsiin)
- SURFFANNU!! harmi ettei mulla oo kuvia siitä mutta se oli siistein juttu so far mitä oon täällä tehny :)
- liittyny jalkapallojoukkueeseen ja stage challenge -teamiin! Stage Challenge on 8min mittanen video mitä monet koulut tekee täällä näin määrätystä aiheesta, ja sellanen tanssi-laulu-tyyppinen juttu :) Oon auttamassa puvustuksessa ja backstagen puolella!
- ostanu kivat kengät ja neuletakin <3
- uinu APE (advanced physical education) tunneilla ja saanu minuutin pois mun 3stroke medley -ajasta!

Ja tänne kesä tuli vasta nyt, koko viikko ollu +25 joten on ollu ihan kiva uida koulun altaassa ja ottaa aurinkoa :) Huomenna rannalle ja torstaina on vika koulupäivä ennen lomaa!! IHANAAA!

Lisään kuvat varmaan illalla tai jotain, koska nyt pitää kipittää Balloons over Waikato -tapahtumaan jossa oon töissä, koska tartten community service -tunteja AFS:n takia... Ei niin kiva juttu mutta sitten kun loma on niin mulla on aikaa ja naputtelen paljon postauksia ja aion roikkua koneella että saan juteltua mun parhaille suomikavereille <3 Miss u so much.

maanantai 19. maaliskuuta 2012

The city of traffic

Toiselta nimeltään Auckland. Enkä oo koskaan nähny yhtä isoa liikenneruuhkaa (... oikea sana? Traffic jamia tarkotan ja harrastan tässä finglishiä anteeeeeeeeks) kun mitä oli sinne mentäessä, vaikka hostien mielestä se ei ees ollu iso.

Kaikenkaikkiaan ihana viikonloppu takana (... ja hyvin vetinen maanantai field tripillä Rotoruassa, joka olis varmaan ollut vielä vähän kivempi aurinkoisena päivänä! Säästä johtuen en kertaakaan kaivanut kameraa esille altistumaan sateelle... Joten ei siitä sen enempää.), muistona hyyvin kipeät ja rakkoiset jalat. Tuntikausia kuljeskelua ympäri kaupunkia, ihania kahviloita, Sky Tower (ja se hyppy sieltä alas sitten ens kerralla), museointia, shoppailua, luksushotelli ja suklaasuihkulähde aamupalalla. :))) 


Unohdettiin kenties mainita, että syntymäpäiväänsä juhlinut hostsisko viettää tän vuoden Englannissa? Ei kyllä haitannu.
mun käsitys museoinnista
Ja todiste että oon edelleen elossa ton ylemmänkin kuvan jälkeen!


Loppukevennys

Jätin kuvaamatta kaiken sen, mihin eniten rakastuin Aucklandissa; kapeat kauppakujat täynnä ihania putiikkeja ja kahviloita ja vihreitä puistoja ja isoja puita. <3 Mutta kiva olla taas kotona Hamiltonissa, Aucklandin suunnattomasta koosta huolimatta tääkin tuntuu vielä isolta paikalta.

maanantai 12. maaliskuuta 2012

IT'S WAIKATOOO

Oon kotiutunut AFS-leiriltä ja oon edelleen hengissä miljoonista ötököistä ja jäätävästä kylmyydestä huolimatta! Kiva viikonloppu, vaikka aluks meinas olla vähän enemmänkin tukala tunnelma ja lattareista kotoisin olevien vaihtareiden espanjan huutaminen meinas käydä vähän hermoille eikä orientaatiojutut itessään ollu mitenkään kovin viihdyttävää. :D Mutta paljon ruokaa, ihania uusia kavereita ja illat nuotiolla maailman huonoimmille vitseille nauraen, sweet as!

Maisemia kotimatkalta, eikä ees läheskään niitä upeimpia mutta kaikkialla ei pysähdytty :(
Pohjois-Saaren keskiosan AFS-vaihtarit
Waikato chapters eli mun alueen vaihtarit, mielettömiä tyyppejä! :)

Haha tätäkin tehtiin eikä sitten unohdeta sitä hiihtämistä.... Luulin että sen jälkeen kun Suomesta lähen niin mun ei sitä tartte harrastaa, mutta eikä mitä, viidelle puusukset jalkaan ja menoks. Enkä oo kai maininnu että mun hostfamily rakastaa hiihtämistä (en oikee tiiä et puhuuks ne laskettelust vai cross countryst) mut niiden kanssa sitäki luvassa :)))) Jes?
mr costa ricaaaa <3
Koulun suhteen ei masenna ehkä enää ihan yhtä paljon, koska tänään ylitin itteni ja uin muiden mukana liikuntatunnilla vaikka oon maailman paskin uimari ja kaikki muut on täällä ihan urheilijoita muhun verrattuna :D Ja toivottavasti torstaina surffaamaan ja sitten ehkä joku päivä keilaamaan Waikato-vaihtareiden kanssa! Mutta niin ei se ulkopuolisuuden tunne oo kyllä minnekään vielä menny, mutta kaipa mä kouluun huomenna taas meen ihan hyvillä mielin :)

keskiviikko 7. maaliskuuta 2012

:(

No näin kauan siinä karun todellisuuden iskemisessä kesti.

Alotin maanantaina koulun, ja näinä muutamana päivänä oon tavannu hirveen määrän ihmisiä ja olisin valmis antaa oikean käteni valmiista nauhotteesta "hello nice to meet you what's your name i'm heidi i'm from finland haha yes dudesons are from finland". Ihmiset on täällä yleisesti tosi ystävällisiä, mutta erityisesti koska Fairfield on koulu täynnä vaihtareita, ei kukaan jaksa kiinnostua uudesta vaihtarista kovin pitkäks aikaa.

En ees osaa kuvailla sitä tunnetta, miten eksyny ja outsiderin fiilis mulla on. Tiesin kyllä, että sillon kun revin itteni juuriltani aivan vapaaehtosest, niin ei sen uuden elämän rakentaminen ois helppoa, mutta en mä nyt olettanu että se tuntuis ihan näin pahalt. Varsinki, kun en mä oo ees koulussa yksin, vaan hengailen sitten aina vähän eri porukoissa, mutta kun kiwit puhuu nopeesti aksentillaan toisille, mulla kestää a) ymmärtää mitä ne sanoo b) miettiä mitä ite sanoisin, ja hetkes koko aihe on vaihtunu ja pian huomaan et oon ollu koko tunnin hiljaa. Ja kun puoliin näiden jutuista en oikeen mitään voi ees kommentoida kun en tiiä niistä mitää! En haluis tutustuu itteenikään koska nökötän hiljaa paikallaan vittuuntunu ilme naamalla.

Toisaalta ei kolmen päivän jälkeen voi liikoja odottaa..... Mulla on kyllä ollu ihan hauskojakin hetkiä, ja esimerkiks eilen olin tosi ilonen viimesen enkun tunnin jälkeen kun yks tyttö kerto mulle koulun järjestämistä surffausretkistä Raglaniin ja pyys lähtee mukaan ja opetin Nathanii laskee nollast kymmeneen suomeks ja venäjäks (oli muute vaikeeta muistaa venäjäks numerot... hehe). Mutku normaalist se on vaan sitä outsiderinä oloa ja hiljasena sivusta seuraamista ni äää en kestä.

En jaksa valittaa enää kovin pitkään, sanon vaan että mulla on kyllä ihana hostsisko mutta haluan epätoivosest muutaki elämää!! Koska aina kotona on kivaa mutta jotta koulussakin ois jatkossa kivaa niin lupaan olla tästä eteenpäin sosiaalinen. Näin lupasin tänäänki ja se ei kyllä toiminu mutta huomenna uus yritys :D

sunnuntai 4. maaliskuuta 2012

don't ever let it end

Haha Nickelbackia pitkästä aikaa tossa otsikossa, haha en oo sitäkää hetkeen kuullu kun a) ei mulla oo ollu aikaa kuunnella koneelta musiikkia b) kaikki biisit tulee tänne radioon aika jäljessä, hostsisko sano Christina Perrin Jar of Heartsista et se on aika uus... Uaa mä en tuu kestää jos sitä soitetaa täällä pian samaan tahtiin ku Suomessa sillo joku aika sitte.

Mut niin aluks, tiiän kyllä että usein vaihtovuoden alku on ihanaa kun kaikki on uutta ja ihmeellistä eikä arki oo vielä iskeny (tai sit se on ihan pelkkää paskaa), mut niin musta tuntuu että oon ollu täällä paaaljon kauemmin ja mulla on niin kivaa just nyt. Ei me olla mitään ihmeellistä tehty, tänään käytiin aamusta hostäitin kanssa farmer's marketissa joka on aika iso myyntitapahtuma farmereille Hamiltonissa ja siellä myytiin kaikkia vihanneksia ja hedelmiä, joita en oo koskaan nähnykkää, sitten makoiltiin tunti hostsiskon kanssa uima-altaalla (okei aika luksusta) ja illasta tuli meksikolainen vaihtari hostperheensä kanssa käymään ja pelailtiin jalkapalloo (en oo edelleenkää mikää jalkapallotähti) ja sillee.

vähän jokinäkymää, mua kyllä harmittaa etten saa millään sitä nätteyttä mitä tääl on ni kameraan :( buhuu onneks en ottanu valokuvausta aineeks täällä

Toisaalta tää kaikki on niin hämmentävää ja on jo asioita, joita mä ikävöin. Sinällään ihan hirveä koti-ikävä ei vielä oo, mutta huomaan kyllä että tykkään siitä tunteesta kun ei tartte miettiä että voiko tehdä jotain eikä oo aina se idiootti joka ei vaan tiedä vaikka että miten apple cucumber leikataan oikein. Välillä en oikein jaksais lähteä huoneesta mihinkään kun se tarkottaa sosialisointia ja sellasta tiettyä tilanteeseen tunkeutumista, kun se on tavallaan aika rankkaa, erityisesti varmaan sen takia koska Suomesta sellanen smalltalk-kulttuuri puuttuu tai on ainakin paaaaljon vähäsempää. Koko ajan pitää puhua, koska ainakaan tää perhe ei vaan oo hiljaa tai jos ne on, niin se on näille tosi sellasta kiusallista. Vähän huolestuttavaa että se sosialisoiminen tuntuu näin rankalta jo nyt vaikken vielä ees oo ollu koulussa jossa sitä pitää varmana harrastaa saadaksee kavereita mut niin toisaalta oon siitä innoissani, haluan niitä kavereita. :D:D

Kai vois sanoa et so far so good, niin kotoisa fiilis kuin vaan muutaman päivän jälkeen voi olla, nyt en kyllä oota sitä päivää kun kaikki alkaa tuntua vähän liian rankalta ja kaikelta muulta kun niin kivalta kuin nyt. En kuitenkaa jaksa miettiä sitä nyt, oon vaan ihan haltioissani ruokapaikkojen määrästä, Dunkin' Donutsista, tän perheen tekemästä ruoasta (<3), kivoista hetkistä siskon kanssa ja iiiisosta talosta. Hmm aika ruokapainotteista, en niiin tuu mahtuu lentsikkaan ens vuonna koska söin tänään maailman parhaan croissantin.

Mun pitää lähtee selvittää kohta sports dayn sisältöö tolta siskolta ja penkoo matkalaukkua et oisko siel mitään punasta, ääää. Se on muuten kauheen vaikeeta vaan mennä toisen luo kun et kuitenkaan tunne ihmist kovin hyvin ja keksiä aluks jotain muuta puhuttavaa koska oon kyllä huomannu että täällä asioita ei vaan tulla suoraan kysymään, ne on usein sellasii btw-juttuja. Ja ois vaan paljon helpompaa ja rentouttavampaa datailla vielä hetki.

pihatie ja yks autotalleista... hostmum omisti yhessä vaiheessa 4 autoo, nyt enää säälittävät 3, joten veikkaan et osa on voinu olla tuolla hostdadin vanhojen auton joukossa?

Sen osalta siis huoh. Mut muuten hihi. Kuvituksena tässä kuvia joita otin tossa päivällä, oli niin lämmintä ja aurinkoista että rusketuin jo vähän ja tosissaan makoiltiin ja uitiin joku tunti siskon kanssa tossa altaalla. Kivaaa. NO JAHAS EI OLE, tällä netillä on sittenkin ongelmia. Koska mua väsyttää vaikka nukuin 11h viime yönä niin taidanpa kohta harkita nukkumista.

ps. oon laskenu kylppärit. Niitä on 5.

perjantai 2. maaliskuuta 2012

viimeinkin perillä

Mä oon vielä hengissä!!! Pitkä matka takana ja elämää kulunu uudessa kodissa vasta tollanen reilu vuorokaus, mutta kaikki on niin hyvin just nyt ettei mitään rajaa :) Haha voisin alottaa nyt esittelemällä huippumuotia suoraan catwalkilta, edustin noooiin nättinä Helsingistä Bangkokiin asti!! Sitten siellä oli pakko kuoriutua mun banaanista koska "pienen" harhaankävelyn jälkeen alko olla aika törkeän kuuma...

ehkä vaan vähän itkeny... mut itkin vähemmän ku luulin!! en saanu itkettyä vaikka kuuntelin mun nyyhkybiisisoittolistaa matkal
En tiiä miks musta tuntuu siltä et Suomest lähtemisest on paljon kauemmi ku vaan muutama päivä, mutta ihan sama kuinka kauan siitä on, musta tuntuu niin kotosalta täällä jo! Matkustin Helsingistä tänne niin kauas kuin vaan Suomesta voi päästä Mikaelin, toisen AFS-vaihtarin kanssa, ja saanee tässä esittää oodin British Airwaysille:

<3 <3 <3  <3 <3 <3  <3 <3 <3  <3 <3 <3  <3 <3 <3  <3 <3 <3  <3 <3 <3  <3 <3 <3

Enempään en pysty, mua vähä väsyttää. Mutta niillä oli kerranki hyvää lentsikkaruokaa ja pehmeä penkki (harmi vaan että en kauheasti pystyny nukkumaa ku vaikkei ei ees jännittäny ni ei vaan nukuttanu... Eikä ees perillä sit!). Mut niin lentomatka oli jäätävän pitkä ja olin jäätävän epäfresh kun saavuttiin Aucklandiin, jossa meitä vastassa oli AFS-työntekijä ja mun hostmum. Siitä aika pian lähdettiin host-äidin kaa kohti Hamiltonia, ja seuraava oodi kiwien smalltalk -kulttuurille:

<3 <3 <3  <3 <3 <3  <3 <3 <3  <3 <3 <3  <3 <3 <3  <3 <3 <3  <3 <3 <3  <3 <3 <3

Meillä ei ollu nimittäin mitenkää tukalaa, pikemminki oli alust alkaen tosi kiva ja edelleen se kotosa fiilis!! Hostsiskon kanssa päästiin kans nopeest samalle aaltopituudelle ja awww kaikki on vaan niin hyvin.

takapiha... ja ihan pieni osa sitä, tossa siis virtaa Waikato-joki
Eilinen vaan tutustuttiin, ja sama linja jatku tänäänkin. Kävin kyllä aamulla mun koululla host-äidin kanssa, joka on siellä lääkärinä perjantaisin, täyttämässä lomakkeita ja valitsemassa aineet. Tää perhe sano mulle et se mun koulu on ihan surkee joten varsinkin kun mitään hyötyä en siitä saa tulevaisuudessa niin valitsin vaan sit sellasia aineita joista tykkään + enkku joka oli pakollinen. Eli nyt mun ohjelmaan kuuluu enkun lisäks advanced physical education, geography (:DDDDDDDDDDDDDDDDDDDDD hahaha siis yks mun suurimmista inhokeista Suomessa, mutku siinä oli pari sellast päivän field tripii ja tän vuoden kurssi käsittelee Uutta-Seelantia niin ajattelin ottaa sen), classical studies (kreikan ja rooman historiaa) ja tourism. :D

Tykkään täällä siitä että ihmiset on tosi kivoja, esim. kun tänään näin muutamii year 13 oppilaita (kuten mäkin oon year 13 mikä on kiva, meillä on oma alue kirjastos minne muut ei pääse!!) niin kaikki oli tosi innoissaan siitä, että mistä tuun ja kuka oon ja halus tutustua. Maanantaina meillä on joku urheilupäivä, jollon pukeudutaan tupien (okei taloja ne kai on, koulun opiskelijat on siis jaettu sellasiin ryhmiin jotka muistuttaa mua Tylypahkasta :D Ryhmät on nimetty täällä lähistöllä olevien vuorien mukaan ja mä kuulun tietty siihen jolla on pisin nimi) väreihin, eli mä punaseen. Jännää.

Illalla tänään oli viel AFS meeting jossa oli tän alueen muita vaihtareita ja hostperheitä. Siellä oli kivaa, sain tietää että yks poika on kans year 13 -opiskelija Fairfieldissä! Ja jotenki juteltavaa riitti vaikken tuntenu ketään, kun kaikki on niin samassa tilanteessa vaikka osa tänne on vähän aiemmin tulluki :) Ja söin jo fish and chipsei ja hokey pokeyt (kiwi jäätelöö) jotka aiheuttaa sen että niin vyöryn lentsikasta ulos ens vuonna ja katottiin rugbyä telkkarista. Kiwijuttuja kaikki mun käsittääkseni. :D

Jock! ... joka ei oo ihan vielä tajunnu tän valokuvamallin roolia, kaikissa muissa kuvissa sen pää on kadonnu ja tässä sillä on silmät kiinni. Muuten se on kyllä ihana :D
Tossa välissä on vähän kuvituksena pikasia otoksia talosta (kuvat on aivan hirveit koska samaan aikaan mulla oli hihnan päässä Jock, joka on näitten lihava ja ihana koira joka on hulluna tennispalloihin), joka on aivan jäätävä lukaali ja jonka kylppäreitten määrää en oo vielä pystyny laskee. Rakastan mun nykystä pinkkiä huonetta mutta en tiiä että vaihetaanko se, koska host-äiti on sitä mieltä että saatan olla yksinäinen ku kaikki muut on yläkerrassa... :D Mutta niin täällä on mielettömän vihreetä, kiitos sateisen kesän, ja lentsikan laskeutuessa maisemat on ihan mielettömät... Toivottavast syksyllä on vähän aurinkoisempaa ja kuivempaa säätä, nää on luvannu viedä mut ainakin Kontuun (taino ehkä vaan sen kuvauspaikkaan Matamataan)!

Ee kamalaa tekstiä mutta ajattelin kirjottaa enne ku unohan. Huomenna ostaa mulle kännykkä ja sillee, pitäis kyllä sataa koko vkl joten ei mitään ideaa että mitä me tehää! Ja aiheest kukkaruukkuun ja tennispalloon vielä että turhauttaa se että musta mun enkku on ihan paskaa ja kaikki sanoo mulle et se on fabulous... Ja luulin että passionhedelmästä syödään siemenetki. :( Ja maori on ihan hassun kuulosta ja pukeko on yhtä tyhmä lintu ku harakka paitsi vaan hienomman värine.

Aha en lisää kuvia koska netti jumittaa, just kun olin kertomassa, että vaikka varoteltiin, että täällä on ihan paska netti niin kyllä tällä perheellä on ihan hyvä! Mut ehkä se on yhteydessä tohon kylppäreitten määrään ja sillee...